Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Motivaatio

Lisätty 07.05.2019
(Lisätty 03.05.2017)

Paljon löytyy artikkeleita, siitä kuinka koiraa tulisi motivoida. Onko koira motivoitunut? Osaatko moitivoida koiraa oikein? Onko palkkio tarpeeksi motivoiva, jotta koira tavoittelee tekemisen kautta palkkiota? Entä jos koira ei motivoidu?

Jos käännetään peili toiseen suuntaan ja kysytään, oletko sinä motivoitunut? Oletko motivoitunut etsimään näitä keinoja, millä saat yhteistyön sujumaan? Mikä sinua motivoi?

Kun puhutaan koulutuksellisista asioista, yleensä onnistumiset ovat yksi motivaation voimavara. Toiselle motivaatio ja sisukkuus löytyy epäonnistumisien ja ratkaisujen kautta onnistumiset. Joillekin esimerkin näkeminen, voi motivoida yrittämään. Huonot esimerkit voivat kannustaa muuttamaan omaa toimintaansa.

Kouluttajan yksi tehtävä on myös saada oppilaansa motivoituneeksi tekemiseensä. Se ei aina ole kovin helppoa ja joskus se on todella helppoa. Tähen löytyy syy myös oppijan omista kiinnostuksen lähtötasoista. Jos oppija on valmiiksi innostunut koulutuksellisista asioista, on avoin ja valmis ottamaan ohjeita vastaan, kokeilemaan ja mikä tärkein sisäistämään kuulemaansa, motivoinnin ylläpito on helppoa. Tällainen oppija pohtii itse tekemistään, oivalluksien kautta saa uutta virtaa ja ymmärrys innostaa vielä enemmän.

Jos kuitenkin motivaatio on häilyväistä, innostus kestää sen aikaa kun kaikki sujuu eli mahdollisimman helpolla, kaikki tuntuu pintapuolisin menevän hyvin. Kun taas kaikki ei suju ihan ohjeistuksien mukaan vaan käytäntöä pitäisi soveltaa, astuu esiin teoriakäsitteiden vaikeus. Mikäli koulutuksellisia asioita ei ensin käsittele teoriassa, siten että ne ymmärtää miksi jotain tehdään, on kovin vaikeaa jatkaa harjoituksia käytännössä. Käytännönharjoitteet tyssäävät lyhyeen, ollaan pattitilanteessa. Tässä vaiheessa myös usein syytellään koiraa. Koira joka ei tee sitä tai tätä. Koira joka ei tee, vaikka se tietää mitä sen pitäisi tehdä. Tai ohjaajakin on ollut huono. Tätä tärkeämpää, olisi pohtia ratkaisuja miksi hommat ei etene.

Puhutaan ulkoisesta motivaatiosta. Se on pintapuolista kiinnostusta, halutaan tehdä kaikenlaista mutta kiinnostus hiipuu matkan varrella. Ulkoisen motivaation omaava, haluaa yleensä pikaratkaisuja eikä kiinnostu ns. matkasta siihen tavoitteeseen. Sisäinen motivaatio on parhaimmillaan oivalluksen kautta sisäistettyä tietoa, joka otetaan käytäntöön soveltaen. Olenkin miettinyt kun jokin asia esitetään teoriassa, se tulisi ensin ymmärtää mitä ja miksi, tämän jälkeen alkaa pohdinta asian sisäistämisestä ja vasta kun asian on puhki pohtinut, on valmis soveltamaan sitä käytännössä, miten. Jos jokin ei mene niinkuin oli ajatellut, on valmiuksia muuttaa toimintaa kun on jo valmiuksia kokeilla eri tapoja.

Tiedon jakaminenkaan ei aina mene yksiin. Vaikka kuinka perusteellisesti kertoisit työvälineet tehtävän suorittamiseen, tieto ei välttämättä tavoita oppijan ymmärrystä ja sisäistämistä. Jos taas oppijalla on omasta takaa kiinnostusta ja tehtävän suorittamista pohditaan, saattaa se tuoda paremmat mahdollisuudet oppia. Painotan omilla kursseillani, että on tärkeää ymmärtää miksi teet niin kuin teet, eikä vain teen koska käsketään. On siis ohjaajallekin tärkeää miettiä, miten asiat esitellään, vastuu ei ole vain oppilaalla.

Kyseenalaistaminen on myös tervettä. Sitä kannattaa harjoittaa , varsinkin oppilaan. Lentävä lausahdus eräältä kouluttajalta "kysy kouluttaja tyhjäksi" kuvaa mielestäni hauskasti sitä, että oppilaan ja ohjaajan välinen suhde tulisi olla avoin, jotta näin uskaltaa myös tehdä. Se on erittäin opettavaista, ainakin itselleni, välillä kiperiinkin kysymyksiin vastaten.

Avoimin mielin. Ennakkokäsitteet jarruttavat oppimista ja uuden asian jäsentelyä. Eniten kitkaa aiheuttavat, että uusi tieto on ristiriidassa vanhan ajatusmallin kanssa. Tässä vaiheessa asian pilkkominen, perustelu sekä sen ymmärtäminen auttavat muokkaamaan uuden tiedon istuttamista sisäistämisen vaiheeseen. Aina se ei onnistu, vaan aiemmat käsitteet eivät sulaudu uuden kanssa ja jälleen motivaatio loppuu jo ennen halua ymmärtää edes asiaa. Tällöin palataan aina helpoiten lähtöruutuun ja taas ihmetellään miksi koira ei tee siten kuin haluataan. 

Tässä vaiheessa voisi myös kysyä, miksi koiran tulisi toimia moitteettomasti, ellet itsekään ole valmis ymmärtämään miksi teet niin kuin teet?

Jokainen oppii omalla tavallaan. Toisille konkreettisesti visuaalinen ohjeistus toimii. Toisille taas mahdollisimman paljon teorian ahmimista ennen käytännön kokeilemista. Jokaisella on oma tapansa, mikä on sinun?

Kouluttajina emme onnistu aina herättämään toisen motivaatiota, tai edes ylläpitämään sitä. Mutta silloin kun onnistumme, on kaikkein paras palaute nähdä oivalluksia ja vielä niiden kautta muutettuja toimintatapoja, onnistumisia, intoa kokeilla uutta ja jatkaa ymmärryksen tiellä.

Mitäpä jos seuraavan kerran kun lähdet treeneihin, menet koirakoulun kurssille tai teet harjoitteita itsenäisesti, puntaroit mikä sinun motivaatiosi on?

Käyntisoite: Hakakatu 7-9 , 20540 Turku 

koirankota@gmail.com 

044 0307979 / Johanna 

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?